sunnuntai 15. heinäkuuta 2018

Hellepäivänä.



Mielestäni mulle sopii parhaiten jotain +15-20 astetta lämmintä.

Eilen illalla pyytelin, että kykenisin tänään heti herättyäni hommiin.
Vwolkkariin täytyisi saada sisälokarit asennettua. Ei se kummonen homma ole, mutta auton suojauksen kannalta oleellinen, kertoi mulle katsastaja, kun sen vw:n katsarille vein keväällä näytille.

Aamulla toiveeni toteutui.
Sain homman helposti käyntiin, ei tullut kuin pientä hankaluutta alkuunsa, mutta kun pyysin autotonttuni apuun, niin homma alkoi luistaa.
Ei siinä tuntiakaan kaikenkaikkiaan mennyt, kun lokarit olivat paikoillaan ja työkalut putsattuina paikoillaan.

Olen alkanut jokaisen likaisten töiden jälkeen ainakin pyyhkimään työkalut froteepyyhkeellä. Niitä mulla on pari kassillista, että on aina mistä ottaa kun tarvetta tulee ja onhan se mukavampaa ottaa puhdas työkalu käteen.

Tuon päälle en sitten muuta ole tehnyt, maannut vaan. Ei tuolla kuumuudessa voi tällanen ukkeli olla.
Ensin tiirailin avaran luonon Villin Patagonian, sen päälle luontohetki, monimuotoinen australia/ jakso 6: Kultarannikko.

Seuraavaksi otimme "hyvät kahvit" (meillä kun ei kahvia saa kuin juhlapäivinä, teetä lipitellään sitten senkin edestä päivittäin), söimme kumpikin leipää erilaisilla kasviksilla lastattuna.

Hetken päästä tuntui että nyt on otettava olon kohentamiseksi merisuolaa pari raetta, herneellinen koivun tuhkaa sekä makeaksi muutama sokerillinen karkki. Se tasasikin olon sopivasti.

Sitten lueskelin toisten ihmisten blogeja, löysin vallan mainion uuden luettavaksi, tilasin sen syötteenlukijaani, niin saan sitten ilmoituksen, kun on taas siellä uusi tarina luettavaksi. Liityin samointein blogin lukijalistaan.😃

Yhdeltä söimme poikkeuksellisesti äitien tekemää makaroonilaatikkoa, tein salaatin omena, kurkku, suolakurkku ja salaatinlehtiä olisi ollut pihalla, kymmenen askeleen päässä, mutta laiskotti ja nostin tuon tarjolle  ja lisäksi sinappinen salaatinkastike. Ruoka oli hyvää ja sitä oli tarpeeksi.

Ruuan päälle jäätelöä ja sitten koiran kanssa kävimme päiväunille.

Koiran herättyä kirmattiin koiruuden kanssa pihaan, ajateltiin tehdä vain pikainen pissareissu, siitä tulikin reilu ½tuntintinen. Sitten kahviteltiin taas. Nyt laihaa mehua ja monta siivua pitkopullaa, hillolla, voilla ja paahdettuna. Kyllä maistui, pitkästä aikaa, mutta nyt kyllä tuntuu että olipas oiken hurja sokeripaukku.

Tässä kohtaa lukaisin päivän paperisen sanomalehden, siinä sitä ihminen saa kulumaan tunnin-kaksi.
Samaa paskaa siellä on kuin ennenkin. Olen nyt kumminkin päättänyt lukea edes tämän sunnuntaina ilmestyvän lehden. Joka päivä en kyllä ala sitä lukemaan, vaikka se päivittäin tänne maalle tuleekin.

Vaimo aloittaa tässä kohtaa potkupallon finaaliottelun tuijjottamisen.
Lähden sähkärillä tutkimaan, että mihin perseeseen nuo ukkelit ovat ajaneet hiekkaa pitkin viikkoa, kymmeniä lavallisia. Viimeeksi sitä ajoivat erään metsäautotien kunnostukseen.

Nyt erään mökin pihaan.
Puuhastelin konevajassa, seurustelin koiran ja Maisan kanssa pihassa, käpsehdin ympäri pihaa, samalla risuja, käpyjä ja muuta ryönää keräillen.

Nyt Ranska on voittanut potkupallon MM:n ja meikä kellahtaa oikealle kyljelleen ja painuu unten maille!!


Kaikkea hyvää sulle sinne!!





Koiran nimi.



Mummun, siis tuon Vaimon lankakoira, joka seuraa kutomista tarkoin.

Siis mun mielestä ei koiralla voi olla tuollainen nimi, 
kuin tuolle nyt on sattunut kohdalle.

Koira-parka, moisella nimellä paiskattu. 
Seuraavalla rivillä on seloste nimestä.

 Nanka eli Niniganne tai Ningin on länsiafrikkalaiseen kansanperinteeseen kuuluva matelijamainen taruolento, joka muistuttaa hieman lohikäärmettä.

Sitten video eiliseltä:






Noin se koira, eli Nanka (nimi täysin Vaimon itse keksimä), reagoi, 
kun sille on jätetty panta kaulaan.

Itse pidän koiran vapaana, kun ulkoilemme pihassa ja jos muualle lähdemme, niin sitten puen koiralle hienot, neonpinkit valjaat ylle. 
Niissä se selkeästi mielummin kulkee kuin kaulapanta kaulassa ja talutin siinä kiinni. Ottaahan se kaulapanta kaulaan kun kovin on menohaluja.

Aika kulkee kuin siivillä, vaikka helteen takia joudumme päivät viettämään sisätiloissa. Lukemista on riittävästi, mutta kummasti kirjakin siirtyy kädestä yöpöydälle, kun Nanka herää.

Pihassa riehuessaan se on ilmeisesti laavulla ollessaan saanut vatsanahkaansa pihkaa. Isoimmat klöntit olen jo saanut leikeltyä irti, mutta pienimmät, ne sormen kynnen kokoiset, aivan nahkassa kiinni olevat pihkaklöntit ovat viellä leikkaamatta, kun tuo riehupieru ei malta olla paikoillaan edes yhtä hetkeä, eikä niitä voi koiran nukkuessaankaan leikellä, kun pienen koiran täytyy antaa aivan rauhassa nukkua.

Annan aamupalaksi koiralle ne, mitä kissoilta jää ja sama homma illalla. Annan tietty lisäruokaa jos kissoilta jää liian vähän jäljelle. Näin koira oppii olevansa lauman alin, niin silloin sillä on hyvä ja helppo olla.

Maisa ja Pekka ovat jo hyvin tottuneet koiraan. Aamusin, jutellessa kolmistaan, saattavat jopa vaihtaa nenää toinen toisiltaan.
Kissat ovat alkaneet kissojen työt, eli ovat jo alkaneet koiraa kiusaamaan. Aivan lievästi, samalla tavalla kuin aikoinaan Millaa kiusasivat. Istuvat hieman korkeammalla kuin koira on ja sieltä sitten tassulla, ilman kynsiä tietty, kopauttavat koiraa kalloon tai kirsuun tassuillaan.


Kaikkea hyvää sulle sinne!!





lauantai 14. heinäkuuta 2018

Varokaa!!





Ensin oli vitsinä varokaa kissaa, että varoitettu on.

Sitten tuli varokaa koiraa, ettei kukaan vahingossa tallaisi pientä.

Varokaa rottaa, rottaa sanan muutan muotoon; rotat, 
jotta mokomat jyrsijät tietäisivät täällä olevan henkensä vaarassa.




Vaimon ja Koiran leikkikenttä.

Vielä se pissii sisälle, jos ei tarpeeksi nopeasti ehdi hätistellä sitä
 pihalle tarpeilleen. Siksi sanomalehden sivuja paksulti lattialla.



Koiran unta, silmä raollaan.



Hys, Koira nukkuu!!

Täällä on järjettömän kuuma. Nyt keskipäivällä on varjossa, pohjoisen puoleisella seinällä, lämpöä +32½ astetta.
Onneksi toin keväällä kaupunkikodista sellaisen siirreltävän viilennyskoneen tänne maalle. Eilen käytin sitä ensimmäistä kertaa. On luksusta tulla pikaiselta ulkonakäynniltä ihanan viileään mökkeröön.
En ole koskaan kestänyt tällaisia kuumia, aurinkoisia ilmoja. Pään ympärillä vanne kiristyy ja silmiä kivistää.. 
On hankala olla. Siksi pysyn tyynen viileästi sisällä, Koiran kanssa. Ei sekään ulkona pitkään viihdy näin päivällä. 
Käy tarpeillaan ja sitten kiirusti sisälle. Vaan illalla.

Ilta kun saapuu, on mökkerö jo viilentynyt ja pihallakin on suht raikasta olla. Tässä syyt miksi mökki rakennettiin tähän kohtaan. Aurinko lakkaa porottamasta jo iltapäivällä.

Koira innostuu riehumaan, päästää kaikki päivällä maatut paineet pihalle.
Se jahtaa kissoja ja kissat pyrähtävät pienen matkaa koiran mieliksi ja sitten ne juttelevat toisilleen. Yksi puhuu koiraa, kaksi kissaa ja minä ihmistä...

Koira viilettää täydellä vauhdilla pihan päästä päähän, sieltä vwolkkarin alle kissaa jahtaamaan ja kolmistaan peräkkäin siltaa myöden laavulle ja siellä kierretään laavua, mennään sen alle, kaadutaan maahan ja nauretaan, 
me kaikki viisi.

Koira kun saa tarpeekseen, tulee se sisälle leikkikentälleen. Välillä se haluaa viellä hetken telmiä, kunnes uni tulee ja vie Koiran mennessään.

Olen opettanut pikkuhiljaa koiraa tottelemaan komentoja. Meillä ei eläimille huudeta, saati karjuta, kuten välillä näkee ja kuulee tapahtuvan. 
Opetan nyt vihellyksiä, niistä kolmanneksi tärkeintä "tänne". 
Istu, tassu ja kieri, menee jo aika hyvin, EI, sen se muistaa välillä todella hyvin, emoko sille on opettanut, mutta kissan/kissojen kanssa kirmaillessaan ei aina " kuule " tuota komentoa.
Mielestäni kaksi tärkeintä opetettavaa koiraeläimelle on "ei" sekä "seis".
Tarpeeksi vain toistoa, niin se kovempaakin kalloon jää mieleen.

Kun hetkisen on koira saanut lisää kasvaa, opetan sille vihellyksen "heti tänne". Se on opetettava niin, että ensin vihellän "tänne" ja heti perään "heti tänne".
"Tänne" komennon opettelun aloitan niin, että se tarkoittaa samaa kuin jos sanoisin Koiralle; syömään. Näin se tajuaa pikkuhiljaa että kun tuo papparainen viheltää noin, niin kannattaa mennä sen luo, kun sitten saa jotain murkinaa.

Koira on todella helppo opettaa, jos sitä vertaa kissan opettamiseen ja olen saanut opetettua kissoille komennot; istu, tassu, toinen tassu, kuole...

Kaikkea hyvää sulle sinne!!






keskiviikko 11. heinäkuuta 2018

Utelu.



Rautalintu kertoi, että heilläpäin puhutaan posliiniluuriin norjaa.

Meilläpäin käydään kumartamassa posliinijumalaa.

Mitä kiertoilmausta teillä käytetään, kun puhutaan vessanpyttyyn oksentamisesta?
Tai yleensä aiheesta??


Ei mulla muuta tällä kertaa. 😜


Kaikkea hyvää sulle sinne!!





sunnuntai 8. heinäkuuta 2018

Koirakuvia.



Tämä koira selvästi metsästää.

Päivällä se meni hajujälkeä pitkin Maisan perässä. 
Olin itse ikkunalla syömässä kun näin minne Maisa meni. 
(Taapelille jyrsijäbaariin.)
Kun Koira heräsi, se komennettiin ulos pissalle ja sen päälle se haisteli ilmaa ja maata ja sitten se spurttasi vauhdilla Maisan perään.


Kyllä se nukkuukin viellä, lähes yhtä paljon kuin nuo kissat.



Tämän unen aikana Maisa ja Pekka kävivät sisällä syömässä ja 
hännät pörheänä haistelemassa nukkuvaa Koiraa lattialta käsin.




Onkohan tätäkin otusta kuvattu tarpeeksi.
Mun on otettava selfietikku käyttöön, sillä saa otettua kuvia nopeasti.



Viime ulkoilulla pissan jälkeen Koira käveli hihnassa pihalla, kunnes se äkkäsi jotain ja alkoi kaivaa. Sieltä löytyi iso kastemato. 
Koira muljutteli sitä suussaan ja sitten pudotti sen kukkapenkkiin. 
Kaikkea saalistettua ei näköjään (vielä) tarvitse syödä.



Sitä on rapsutettu, kapsutettu, harjattu, silitetty, leikitetty, tuijotettu 
ja se on riehunut, nukkunut, juossut ja nuollut ja maistellut meitä kaikkia sisällä olleita.




Söpö nöpö.
Onkohan se koiranmaalaajan luona ollessaan törmännyt mustaan väripurkkiin.


Juuri nyt se vetää rallia ja pomppii avatulla alakerran sängyllä.
Tuo Vaimo on luvannut nukkua yöt (ja päiväunet) sen kanssa.

Kissat eivät Koirasta viellä paljoa välitä, 
mutta eiköhän nekin siihen totu sitten ajan kanssa. 
Nyt Maisa on jo yläkerrassa, Pekka koitetaan saada myös yöksi sisälle, 
se kun oli viime yön ulkoilemassa. 
Kiukutteli, kun TAAS tuli koira taloon. 😜



Kaikkea hyvää sulle sinne!!






lauantai 7. heinäkuuta 2018

Ilon päivä.


Tänään se alkoi pyramidin kaadolla.

Ulkohuussissa sellainen muodostuu, kun tarpeeksi moni paskakasa putoaa samaan kohtaan. Huussi pihalla meillä on sellainen, että siellä menee kaikki "tuotos" samaan saaviin. Saavin pohjassa on kymmenkunta 13mm reikää, joista suotoneste valuu saavin alla olevaan, maahan kaivettuun rosteriseen kaato-altaaseen ja sieltä se valuu putkea pitkin maahan tehtyyn kivipesään.

Aikaisemmin siellä saavin alla oli 12 litran vati, joka aina tyhjennyksen tullessa oli likimain piripintaa täynnä. Kyllästyin nesteen loiskumiseen ja tein tuon yllä kerrotun systeemin.

Paskasaavin nostan kottikärryn kyytiin ja kärrään sen avokompostiin tyhjennettäväksi ja maatumaan monen monen vuoden ajaksi. Meillä on tuossa pihan sivulla noin seitsemän kompostikasaa, joista aina vanhinta käytetään multana, missä sellaista tarvitsee.

Puolenpäivän maissa läksimme tämän vuosikymmenen pisimmälle reissulle.
Mehän teemme kesäisin maakuntamatkoja lähikuntiin, nyt mentiin kuitenkin paljon kauemmas.

Takaisin kotona olimme ½5 aikaan.

Mukaan tarttui tällainen otus.

Väsynyt mutta onnellinen papparainen. 😍
Minä kutsun sitä urpoksi.
Nyt se on tässä mun kyljessä kiinni ja syö pieniä grillimakkaran paloja, työntää niitä mun peffan alle kuonollaan ja sitten "kaivaa" ne sieltä esiin ja syö ne.
Reiden ja käden kyynärpäähän asti se on multa pesyt jo todella hyvin.



Nätti tyttö.



Tässä on myyntikuva, jonka perusteella koiran varasimme tasan viikko sitten.
Sillä on kaulassa tuonlainen U-kuvio, siitä Urpo nimi.
Kuuntelemme jonkin aikaa minkä nimen koiruus omakseen valitsee.
Nyt se on ollut täällä meillä kaksi tuntia.

Sydäntenmurskaaja-tyttö!!


Kaikkea hyvää sulle sinne!!








tiistai 3. heinäkuuta 2018

Sadepäivänä.



Täällä sataa ja jyrisee.

Kerran jyrähti niin että hetekkanikin tärisi. Vettä tulee välillä hissuksiin ja välillä kuin saavista kaataen. Kissat ovat jossain todella kaukana, koska märkiä mirrejä ei ole vielä tunnin odottelun jälkeen tullut.
Märän kissan kuivaan ensin pyyhkeellä niin kuivaksi kun saan. Sitten kiireesti murkinaa haukattavaksi ja sitä punaisessa pönikässä myytävää maitojuomaa.
Kissat juovat sitä nykyään todella paljon. Kaksi litraa ei aina piisaa viikoksi. Käyn näet vain kerran viikossa ruokahankinnoilla.

Ruokailun päälle kissat tulevat sänkyyni turkkejaan nuolemaan.
Mulla on sängyn lämmitin täydellä teholla, ei tarvitse vilua tuntea turkkia huoltaessaan.

Tilasin eilen muurarin nuorten talolle. Hän tulee tähän meille ½10 maissa ja sitten lähdemme paikanpäälle.
Käskin jo eilen nuoria tyhjentämään kaikista tulisijoista tuhkat pois, että tiiltenpaiskoja pääsee tarkastamaan muutkin tulisijat.
Syy muurarin vierailuun on leivinuunin katosta irronneet kaksi tiiltä, sekä uunien peltien oikeanlainen käyttö. Tuossa talossa kun niitä peltejä piisaa.

Ylämetsästä katkesi yllättäen terveen näköinen 25 senttiä halkaisijaltaan oleva koivu, noin neljän metrin korkeudelta. Tarkemmin riittailtuani siitä kohtaa ,löytyi yllättäen lahoa, noin 2/3 puun paksuudelta.

Pilkoin ensin maassa makaavan rungon metrin pätkiksi sähkösahalla ja sitten 33 senttisiksi. Kun pölkyt tuo Vaimo oli kuljettanut kottikärryillä liiterin eteen, katkaisin puun alaosan maahan. Jaksoin pätkiä sen metrin pätkiksi ja siihen loppuivat voimat tyystin.

Sähkösahaa suosin siksi, koska siinä pysähtyy teräketju heti, jos jommakumman käden laskee irti. Niin ei bensiinikäyttöinen moottorisahani tee. Kone on myös selkeästi kevyempi toiseen verrattuna ja tietty paljon turvallisempi, mikä täytyy olla kun perse maankamarassa kiinni niitä puita pätkin.

Eilen sitten tuli kiire tehdä liiterin tyhjentyneeseen päähän uudet lattiat, vanhat kestivät 22 vuotta. Kuormalavoista tein uudetkin lattiat.
Urakoimme Vaimon kanssa puut pieniksi ja viskelimme klapit sinne nurkkaanpäin, mihin ne on aikomus laitella. Siellä se kasa odottelee latojaansa.


Kaikkea hyvää sulle sinne!!





lauantai 30. kesäkuuta 2018

Maisa ja roskiskatos.


Täytyy sitä Maisasta laittaa kuvia, kun viimeeksi oli vaan Pekasta.


Maisa mahtuu nukkumaan pikkuriikkisen kissatyynyn päällä.



Korituolikin on mallia pieni.



Niin söpönä kuin vaan voi olla.



Kissanperseitä on taas kerääntynyt.
Ne kävivät kylpemässä astianpesukoneessa.



Saunatontuille täytyi tehdä kolmas lisähylly, tuohon oven päälle.
Nyt niitä mahtuu muutama lisää meille aikaansa viettämään.
Pyllyn aluset kuivuvat seinään naulatuissa pyykkipojissa.



Liisa pyysi roskakatoksesta kuvia eri suunnilta, tässä niitä.

Pihasta päin.



Tieltäpäin.



Kaksi 240 litraista roska-astiaa mahtuu tähän sisälle.



Kaksi linnunpesää.



Ylä-osa sisältäpäin.
Tästä linkistä näet kuinka roskiskatos tehdään.

Tänään vietiin viimeinen kuorma hyötytarpeita nuorten uuteen kotiin.
Olivat niin mielissään ja minäkin, kun saatiin varastoihin paljon lisää tilaa.
Kunhan saan ne järjesteltyä, ei enää täydy aina etsiä muun tavaran alta, vaan näkee heti missä mitäkin on. 
Tänään jo aloittelin uusien hyllyjen laittoa paikoilleen, ne osin auttavat järjestelyissä, selkeyttävät varastoja.
Lisää tavaraa maltan olla hankkimatta.


Kaikkea hyvää sulle sinne!!






perjantai 29. kesäkuuta 2018

8 kuvaa Pekasta.



Vaikka alle kympin numerot tulisikin kirjoittaa...


Ei uskoisi, mutta tässäkin pytingissä on vuokralaisia.
Ainakin kolme pesää on tänä kesänä havaittu.
Roskia viedessä jännittää, kuka tulee vastaan.😉
Korppi vahtii uskollisesti roskispytinkiä.



Vaimo yllätti Pekan nukkumasta.
Tuli sanomaan mulle, että nyt saatat saada Pekasta hyviä kuvia sinne blogiisi, mummoille!!



Ihmeen kauan Pekka antoi kuvata, ennenkuin alkoi kääntymään.



Mitä hittoa täällä tapahtuu??



Häivy siitä kuvaamasta!!



Eilen oli näin lämmintä,
 tänään saa luonto vettä niskaansa.
Se on musta hyvä juttu.
Pidän sateesta.



Villikissa korvat viiruina.



Pekkaa alkaa jo harmittamaan kun kuvataan.



Harmittaa niin paljon, että kasvaa aurinkovarjo päästä!!



Ilme; mä varotin sua!!

Eilen kävin nissanin kimppuun.
Katsari löysi siitä yhden, pikkurillin mentävän reijän, se piti tukkia.
Sen päälle kävin kaikki pyöräkotelot läpi porakoneeseen liitetyllä teräsharjalla.
Sen päälle korin sivujen alaosat ja sitten suihkuttelin niihin kohtiin sinkkimaalia ruostumisen esteeksi. Viellä kun pintamaalin sutaisin iltapäivällä sinkkimaalin päälle, niin sitten päivä olikin jo täysi.

Nuo jo hieman ruostuneet kohdat havaitsin katsastuksessa. Käyn silti viellä joku toinen päivä läpi auton koko pohjan.
Olen sitä mieltä, että kun tekee noin paskaisen homman, niin täytyy käyttää parhaita materiaaleja, ettei ihan heti täydy moista hommaa tehdä uudelleen.

Vwolkkarista löysin pari-kolme paikkaa joista oli alustamassa irronnut. Kunhan saan nekin hoidettua, ruostesuojaan molempien autojen pohjat massaruisulla ruiskutettavalla alustamassalla.
Se on likaista hommaa.

😺Kissat voivat hyvin. Kuumina päivinä makaavat raatoina milloin missäkin kohtaa pihaa. Välillä käyvät katsomassa mitä puuhailen ja jos juuri silloin satun olemaan konevajassa hommissa, antavat neuvoja siitä, kuinka niiden mielestä homma kannattaisi hoitaa. Kissojen neuvoja kyllä kannattaa uskoa.

Nyt juuri tällä hetkellä innostuivat Maisa ja Pekka riehupieruleikkiin. Säntäilevät peräkkäin ympäri alakertaa, välillä yläkertaan rynnien ja toisiaan hymy naamalla jahdaten.

Nyt lähden lähikauppaan, 12½km päässä, hankkimaan ruokatarpeita.


Kaikkea hyvää sulle sinne!!






tiistai 26. kesäkuuta 2018

Kesä.



Sitä täällä on nyt vietetty.
Taas on tullut uusi lukija, toivottavasti viihdyt. 😊

Juhannus meni mukavasti, oli vakioporukka koolla, niin mikä oli mennessä.



Pihaa on tullut hoidettua ja nurmikonkin pääsin kerran ajamaan, kuivuuden loputtua sateisiin, joita tuli kolmessa vuorokaudessa 43 milliä!!



Tästä piti tulla hauska video, kun Pekka saalistaa unissaan...



...mutta tulikin vain kaksi kuvaa, kun en muistanut vaihtaa kameraa. 😛


Olen suunnitellut ulkomaan matkaani.
Vwolkkari on jo suurelta osin pakattu ja huollettu, matka alkaa sen jälkeen kun posti on tuonut yhden rikki menneen osan, jota ei täältä kotoLahdesta saanut.
Noin vanhaan autoon kun osia ei saa helpolla, varsinkin jos ne eivät ole joitain "yleisosia".
Jos olisin tilannut osan vwolkkarilta, olisi osa tullut aikasintaan kahdessa viikossa, mutta sain myyjältä vinkin mistä tilata ja saada osan viikossa, ehkä.

Matkasta olen suunnitellut ensimmäisen ja toisen osuuden, täältä pääkaupunkiin ja sitten rapakon yli laivalla, jatkosta tai matkan pituudesta en vielä tiedä.
Huonoimmillaan se menee niin, että käväisen vain räävelissä.

Huomenna on tarkoitus käydä vuotuinen kesäretki hämeenlinnassa.
Mulla on siellä tietyt paikat joissa käyn, ihan vaan päiväretki.

Kissat marisevat kun nappasin ne jo sisään.
Mopoajelulta tullessani näin ketun tulevan tästä pihasta tielle.
Kissat olivat kuistilla silmät ymmyrkäisinä ja hännät paksuina.
Ajettiin se pois, yrittivät mua juksata!!

(Edit.27.06 Kissat nukkuivat kumpikin koko yön mun vieressä, pelästyivät kettua, minitiikerit. Arvaa vaan oliko mulla kuuma!!)


Kaikkea hyvää sulle sinne!!