perjantai 20. lokakuuta 2017

Ulkoilua.


Tehtiin vain vajaan tunnin pihakierros.

Kaksi ämpäriä oli pihalla täynnä vettä. En tietenkään muistanut ottaa kummastakaan kuvaa, ennenkuin tyhjensin ne ja vein varastoon. Kummassakin oli veden pinta jäätynyt yön aikana ja yhdentoista aikaan ei kumpikaan ollut viellä sulanut. Pakkasta täällä oli aamukuudelta neljä astetta.

Pekka ottaa edelleen ainakin yhdet päiväunet mussa kiinni.

Talvilinnut lentelevät ikkunaristikoille istuksimaan 
ja samalla koputtavat ikkunalasiin että evästä tänne, kiitos!!



Ei ehdi...

...sormet mukaan...



...kun näitä...



...kahta koettaa kuvata.



Puusavotta on pikkaista vaille valmis.



Pekka tapansa mukaan...



...tarkastaa työmaan...



...perusteellisesti.



Vuosiluku ilmoittaa kuivumisvuoden.



Uusimmat pihavalot ovat nyt käytössä
ja eilen illalla suuntasin ne valaisemaan sopivasti.

Elukoista se oli ilmeisen hauskaa, 
kun kulkivat useamman kerran ne sytyttämässä.
Taisivat testata että missä voi kulkea
sytyttämättä valoja.



Tämä on pelkkä täytekuva...



...kuten myös tämä.



Avaimenperästä.



40-vuotislahjaksi saamani lapio 
sekä tien laidasta lötynyttä rautaa.



Verkon saa jo heitellä kuivumaan.




Mutta ennen ulkoilua syötiin, porukalla niin kuin täällä on tapana.




Pikkuveli valvoo.
Minä, perheen nuorin.



Lintujen (ja kissojen) juottoallas joutaa jo kuiville.



Tervetuloa!!


(Lisätty 20:05)
On tämä kauniimpi pimeässä.




Tässä täytyy jo kohta kiivetä yläkertaan hakemaan talvivaatteita. Kädet sekä jalat alkavat jo kylmettyä pihalla liikkuessa, vaikka nyt jotain pientä olisi puuhailevinaan. Kahdet pitkävartiset villasukat olen jo parisen viikkoa kiskonut aamusella jalkojeni lämmikkeiksi ja silti täytyy pitää sisätossut jaloissa. Kun käsin koettelee, niin jalat ovat aivan lämpimät, mutta silti niistä välittyy aivoon kylmän tunne. Virhe, VIRHE!! 
Muuten kyllä tarkenen T-paita ylläni, mutta hansikkaat on pidettävä käsien suojina, ainakin kirjaa lukiessa.

Ei täällä mitään tavallisesta poikkeavaa tapahdu.



Edellisistä huolimatta, mukavaa päivänjatkoa sulle sinne!!








perjantai 13. lokakuuta 2017

Tänään.



Laitoin tulet kaminaan viideltä ja ½h myöhemmin kiukaan pesään.

Maisa oli tapansa mukaan etulöylyissä, kun itse kiipesin lauteille. Se on sillä alemmalla lauteella makoilemassa silloin kun saunassa on sellaiset 60-70 astetta lämpöä.
Vielä se oli mulle seuraneitinä kymmenkunta minuuttia ja pujahti sitten oven alitse pesuhuoneen puolelle ja minä pääsin viskomaan vettä kiukaalle.

Ensin otan aina Hämikset, siinä kauhallinen vettä lirutetaan todella hitaasti kaikille kiukaan kiville. Odotetaan rauhassa löylyn siintymistä ja sopivan hetken tullen uusitaan veden lirutus. Näissä löylyissä viihtyy kauan, minäkin tänään puolisen tuntia, kunnes sitten pihamaalle huilille.
Kylmä pohjan tuuli ei kauaa antanut kuistin penkillä istua, kun alkoi jo hytisyttää. Ennenvanhaan tällä tau'olla polttelin tupakin ja hörpin pullollisen keppanaa.

Takaisin lauteille tultua viskon selkälihaksille löylyä, täyden kauhallisen kerrallaan kiukaalle, sopivasti tau'otettuna.Siinä selkä ja muutkin lihakset kiittelevät, niin makoisalta löylyt tässä saunassa maistuvat. Lopuksi köllähdän selälleni ylimmän lauteen varaan ja nostan ketarat kattoon. Sitten paiskon kiukaalle saunomisen kovimmät löylyt ja kun jalat ovat tyytyväiset, häippäsen lyhyelle vilvoittelutau'olle ja sitten ukkelin pesu on paikallaan.

Kyllä se sauna vaan on poikaa.

Milla kärtti itselleen käristettyä makkaraa. Se söi kyllä multa loput syömättä jääneet kananugetit, kun ei oikein mulla ollut ruoka maullaan ja ajattelinkin että montakohan päivää neiti seisottaa makkaranpalojaan, ennenkuin raaskii ne syödä. Käristelin kyllä makkarat huolella ja leikkelin ne valmistuttuaan puukolla lautaselle sopiviksi siivuiksi.
Yllätys oli suuri kun vartin päästä, kun Maisa oli ensin syönyt iltaruokansa ja Pekka oli viellä ulkosalla, tyyppi veti helttaansa koko satsin, eli kaksi käristettyä ja pieniksi paloiteltua grillimakkaraa!!

Nyt ämmät jo nukkuvat, Pekalla on vielä jotain tärkeää ulkona. Kun käyn sitä kysymässä sisään se vain vilkaisee mua ja siirtyy kuistilla toiseen kohtaan.


Edellisistä huolimatta, mukavaa päivänjatkoa sulle sinne!!





torstai 12. lokakuuta 2017

Lelu.

Pekka se vaan jaksaa puuhailla.


 



Edellisestä huolimatta, mukavaa päivänjatkoa sulle sinne!!





sunnuntai 8. lokakuuta 2017

Sunnuntai.




Maisa umpi-unessa omalla ikkunalaudallaan.



Yöpöydällä kesken oleva kirja sekä sormikkaat, 
joilla saa käytettyä älypuhelinta sekä läppäriä.



Pekka on myös vaipumassa uneen.



Milla on kuorsannut jo toista tuntia.



Pekka varmisti ettei enää naamakuvia oteta.

Tällaista meillä tänään aamu-yhdeksän tienoilla.


Edellisistä huolimatta, mukavaa päivänjatkoa sulle sinne





keskiviikko 4. lokakuuta 2017

Pekka.



Pekka käy iltaisin kakalla seitsemän maissa.

Eilen se kuitenkin unohtui, kun oli mukavaa loikoilla papan kainalossa. Pekka havahtui siihen, kun mun kännykkä soitteli musiikkikappaletta joka tällä kertaa meinaa sitä, että on mun aika mennä iltanappeja kulauttelemaan kurkusta alas, eli olen senkin asian aikatauluttanut kissojen aikataulun mukaan.

On yhteisesti sovittu, tai oikeammin minä olen päättänyt ja kissat ovat oppineet, ettei näin kylmien öiden vallitessa ei enää pääse sen iltasoiton jälkeen ulko-ovesta kuin sisäänpäin. Iltaruoka siihen aikaan on houkuttimena. Pekka kuitenkin alkoi marisemaan pihalle, mutta e-ei tehosi tällä erää hyvin. Päätin kuitenkin kokeilla, tehoaisiko antamani lupa paremmin, kun Pekan äidiltänsä saama oppi.

Nappasin Pekan syliini, kuskasin sen vessaan ja aloin laskea potraa poikaa massusta kannatellen kissojen isoon huussilaatikkoon. Pekka alkoi jo heti vängertää vastaan ja estellä ja lopulta se levitti ketaransa niin leveälle kun siinä taisi, niin että ne estivät kissan laskemisen tarpeilleen!! Kyllä mua nauratti.

Olin vuosia sitten sattumoisin paikalla kun Saara opasti kakaroitaan ja samalla näitä isoja kissoja. Se käkisi niille vessa-astian vieressä jotain, eivätkä muut kissat sen jälkeen käyttäneet, eivätkä vieläkään käytä sisävessaansa kuin hätätapauksessa. Tai sitten osoittaakseen mieltään.


Edellisestä huolimatta, mukavaa päivänjatkoa sulle sinne!!





maanantai 2. lokakuuta 2017

Ihmisten lahtaamista Las Vegasissa.

Kamalaa on taas tapahtunut, 20 50+ ihmistä tapettu, 100 500+ haavoittunut. 1 poliisi kuollut, 1 loukkaantunut.

Ampuja, 60-vuotias paikallinen mies on ammuttu (hyvä niin). Hän ampui sarjatuliaseella 40 000 ihmistä kohti countrykonsertissa läheisen hotellin 32 (?) kerroksesta.

Seuraa YLE areenassa, suorana.

lauantai 30. syyskuuta 2017

Saunapäivä.


Lataan kiukaan pesään polttopuut sytykkeineen saunomisen jälkeisenä päivänä.

Ei sitä koskaan tiedä milloin sitä iskee saunomisen tarve. On sitten tikun raapaisemista vaille valmista.

Tänään Maisa kävi etulöylyissä silloin kun saunan mittari näytti neljääkymmentä astetta. Tai siis se mittari minkä mukaan minä toimin. Toinen mittari lähempänä kiuasta näyttää kymmentä astetetta enempi. Meikä on siitä lähtien kun pääsin itse päättämään saunomislämpötilasta kylpenyt +60-70 asteessa. Pitkät ja kosteat löylyt.

Tämä johtunee siitä että koko lapsuuteni kylvin "Mamman" kanssa viimeisenä. Pesuni jälkeen pääsin korvoon, eli saaviin lillumaan ja Mamma pesi siinä sitten viikon pyykit. Se päälle itsensä. Muistan ikuisuuden kun katselin kun Mamma itseään pestessä heitti tissin vuoronperään olkapäälle, että sai alta pestyä. Muistan ajatelleeni etten koskaan ota naista jolla on noin isot tissit. Dolly Partonkin jäi kirkkaasti hopeasijalle.


Kissat saavat yhä vähemmän saalista. Mullekaan eivät tuo kuin yhden - kaksi tapettua päivässä ja syövät sisäruokaakin viidesti enemmän kuin kesällä. Se taasen tarkoittaa että Millalle on täytynyt alkaa antaa sen omaa ruokaa, makkaraa grillattuna tai j-kaappikylmänä ja kaikkea muuta mitä sen tiedetään popsivan.



Välillä syötän Millalle ne pussukat, joiden sisältö ei ronkelikissoille kelpaa.
Niinkuin nyt kuvassa.



Milla on rohkeasti keittiössä vaikka Pekka syö. Pekan ei tarvitse kuin vilkaista niin Milla häipyy kiireen vilkkaa sohvalle tai mun jalkojen väliin turvaan.



Olen iloinen kun olen saanut kissat opetettua juomaan maitoa, 
sitä punaista sekä nuolemaan voita turkistaan. Pekka tulee aina välillä mun luo ja antaa tassua että tähän voita, kiitos.
Kissoista tulee maidon ja voin litkimisen myötä painavia ja kun sellaisen kissan saa paljaan massunsa päälle iltasella, niin mikä sen mukavampaa.



Pekalle on hyvin tärkeää saada juoda maitoa ruokailun päälle. Ei niin väliä jos se vaikka on huomaamattani päässyt happanemaan, kaikki kelpaa.

Tämän verrran saa Milla syödäkseen tänään.
Vasemmalla Pekan ja Maisan jättämät jämät, sitten noin viikon paikoillaan kuivanutta rusinatonta maksalaatikkoa ja yläkulmassa kaksi pussia kissoille kelpaamatonta.
Kuivaa ruokaa on meillä aina tarjolla, Millalle nyt kolmea erilaista...

Nämä eläimetkö kermaperseitä??

En tiedä miksi Milla seisottaa maksalaatikkoaan sen noin viikon verran. Kuivahtaneen maksa-ateriansa se syö sitten pala palalta, silmät ummessa nauttien.



Hyvä on vatsanahka piukeana makoilla...



...ja näyttää lukijoille kieltä!!



Minä syön vasta sitten kun tuo ruma kaljupää sammuttaa valot 
ja pujahtaa lakanoihinsa.


Edellisistä huolimatta, mukavaa päivänjatkoa sulle sinne!!












tiistai 26. syyskuuta 2017

Ruoho.

Täällä se vaan jaksaa kasvaa.

Kävin jo toista kertaa ruohonleikkurikaupassa hakemassa isoon, siihen päältä ajettavaan ruohonleikkuriin hihnaa, joka pyörittää niitä leikkurin teriä.

Ensimmäisellä kerralla katsoimme netistä että tuo se hihna on. Väärin meni, se oli liian pitkä.
Nykyinen hihna on venynyt niin paljon, ettei se enää pysy paikoillaan.

Seuraavaksi otin vanhan hihnan mukaan, että jos mittailisimme. Paskat, ei mitään. Persetti kun eivät viitsineet alkaa mittaamaan hihnaa, vertailemaan hyllyssä olleisiin. Käskivät ottaa leikkurin arvokilvestä kuvan, että jos sitä kautta sitten löytyisi. Saas nähdä miten käy ja jos ei käy niin otan rahat takaisin. Sentään 50€, se on iso raha pieneläkeläiselle.

Eilen jakson käppäillä vetävän ja keräävän ruohonleikkurin perässä niin, että sain kolmasosan pihasta leikeltyä. Siihen meni niin kauan aikaa että isolla koneella olisin ajanut koko pihan vähintään kolmeen kertaan.
Syy on siinä, ettei nurmikkoa ole ajettu moneen viikkoon sen yhden hiton hihnan takia ja perässäköpöteltävän leikkurin säiliö täyttyy todella nopsaan, koska on ruohoa ja sitten puiden lehtiä.

Eniten rasittuu ristiselkä ja oikea olkapää, koska nykyleikkurit sammuvat heti kun laskee käsen kahvasta irti ja niin tapahtuu aina kun säiliö on tyhjättävä ja sitten on nyittävä kone taas käyntiin koska vasta seuraavaan malliin tuli sähkökäynnistys.
Vissiin tullut valituksia että ammattitason kone ja paikat kipeytyvät kun täytyy konetta käyntiin repiä ja se on oikeasti hiton raskas kiskoa käyntiin.

Tänään jakson käppäillä ruohonleikkurin perässä niin paljon, että sain keskipihan, ehkä jotain 1000 neliöä, verran nurmikkoa sileäksi ja samalla tietty puiden lehdet kerättyä. Tuonne ja taksisin ja säiliö on tursollaan täynnä.
Alkoi jo kyllästyttää mokoma homma, tai ei siis homma vaan se käyntiin nykiminen.

No nyt on kaksi kolmasosaa pihasta niin siistinä että, vain parkkipaikat ja sisääntulo on enää epäsiisti, toivottavasti saan sen alueen huomenissa leikkailtua ja samassa kerättyä puiden lehdet. Iso kone on pian saatava kuntoon.
Kun on mersuun tottunut niin ei oikein tohdi ladalla ajaa, naapurin vertauskuva.

Kissat leikkivät ulkokissoja ja sitten tulevat hytisten kylkeen kiinni nukkumaan. Pekka ollut jo kolme yötä peräkkäin ulkona. Tänään keksittiin tuon Vaimon kanssa, että kissat nukkuvat yläkerrassa ja täten jaksavat yöt hillua missälie. Hätistelin ne alkuiltapäivästä pihalle, saas nähdä saanko molemmat kissat sisälle ennenkuin nukahdin.
Viime yönnä Pekka soitti ovikelloa neljän maissa. Pakkohan se oli nousta sisään päästämään, pieni Pekka-kisu-


Edellisistä huolimatta, mukavaa päivänjatkoa sulle sinne!!







lauantai 23. syyskuuta 2017

Uusi sana.



Lahtelaiset eivät pidä pitkistä sanoista.

Heillä on tapana lyhennellä niitä, kuten esim. sana kuinkaniin on kui tai kuinni.

Tavailin eilen steviapurkin kylkeä ja löysin sieltä mahdottoman pitkän sanan, keinotekoinen makeutustaine.

Aivan järjettömän pitkä. Voisiko sen korvata sanalla makeute?


Tuostakin huolimatta, mukavaa päivänjatkoa sulle sinne!!





perjantai 22. syyskuuta 2017

Esiintyminen.



Täällä ei edelleenkään tapahdu mitään. Pekka halusi silti esiintyä iloksesi!!