torstai 27. lokakuuta 2016

Englantilaisten kissojen päivä.


Alkoivat kipulääkkeet töihinsä ja minä pääsin liikkeelle.

Ensimmäinen pesällinen puita oli palanut jo hiillokselle, kun päätin nousta sängystäni ja pukeutua. Pekka ja Milla läksivät mukaani kun menin ulos miettimään mitä töitä sitä alkaisi tehdä. Sataa tihuutti mutta meitä ei sade haittaa kun ei olla sokerista tehtyjä niinkuin tuo Vaimo sanoo olevansa.

Liiterissä nostin valmiiksi täytetyt puukassit kottikärryn kyytiin ja tyrkin ne pihaa pitkin ulko-ovelle ja siitä nostelin ne sisään. Mukavaa oli täyttää puulaatikko puilla ja samalla siinä latasin toisenkin pesällisen palamaan.


Maisa nauttii yksiössään.



Tyhjät kassit kärräsin takaisin liiterille, mutta en täyttänytkään niitä vaikka normaalisti ne valmiiksi täyttelen, koska olisi kaksi hommaa mitä tänään tehdä ja niistä kummastakin tulisi lisää poltettavaa.

Joko hakisin anoppi-vainaan pihasta loput polttopuut tai sitten sirkkelöisin pidempää puuta polttopuun mittoihin. Kaivossakin pitäisi käydä, siellä oleva kulmaliitos vuotaa ja se pitäisi vaihtaa toisenlaiseksi. No, kaivohommiin ei yksin kannata alkaa ja ilmakin on niin raaka etten nyt ulkohommissa ala itseäni palelluttamaan. Sitäpaitsi sirkkeli ei oikein sateesta tykkää.


Milla koettaa olla mahdollisimman pienenä,
ettei vaan Pekka huomaa ja aja lattialle nukkumaan.





Päätettiin sitten kolmistaan että tänne ei jäädä, vaan mennään sisälle ja vietetään Englantilaisten kissojen päivää.

Pekka kyttää muitakin lintuja
kuin noita mustia tuossa ikkunalla.



YLE lähetti taannoin ohjelmaa englantilaisista kissoista. Siinä kissoille kiinnitettiin kaulapantaan pieni kamera ja paikannin.
Tapahtumia tutkiessaan tutkijat havaitsivat että kissat liikkuivat aika pienellä alueella, kävivät sovitusti, tai sitten ei, toistensa luona syömässä (kissan luukut!) ja nukkumassa.

Sadepäivinä yksikään kissoista ei lähtenyt ulos, vaan ne viettivät Englantilaisten kissojen päivää. 

Samaan mekin päädyimme tänään täällä.

Kaikesta huolimatta, mukavaa päivänjatkoo sulle sinne!!





tiistai 25. lokakuuta 2016

Ensilumi.




On se vaan kaunista, juuri satanut lumi.
Tai räntää tää nyt tietty oli. Tai on.





Kissat kiskoo "kaksin käsin" ruokaa massuihinsa, että tarkenevat tunti toisensa perään kytätä ateriomassa käyviä lintuja. Välillä vaan pikaisesti sisällä käymään, rasvaista maitoa juomassa ja sitten heti takaisin ulos.





Koira, Milla nimeltään, käyttää tilaisuuden hyväksi makailemalla mahdollisimman pitkänä tekoturkiksella. Jäätelön loputkin se latki makuultaan.


Näistä huolimatta, mukavaa päiväjjatkoo sulle sinne!!

lauantai 22. lokakuuta 2016

Ryvettynyt piha.


Piha on sotkettu.

Itse olen sen aiheuttaja, tavallaan. Mulla on tänään ollut niin kipeänä selkä etten saanut kuvattua erinäisiä työvaiheita joista sotku aiheutui. Sentään lopputulos tuli tallennettua.

Siisti sammalikko on ...... jossain.

Syy löytyy alempaa.




Miehet tulivat tänään ja tekivät kaivon.
Tekivät sen viimeisen päälle hyvin.
Vesitilaa tuli viitisen kuutiota.
Naapuri teki työn talkoillla.



Itse luon tuon lopun ojan umpeen, kolmisen metriä sitä on vaan
ja se homma hoituu helposti kun vaan kottikärryistä
kaatelee savet ja hiekat ojaa täyttelemään ja itse sitten voi
hypellä maata tiiviimmäksi.



Tuo harmaa putki on se eristetty vesiputki
ja mustan putken laitoin varoiksi samaan ojaan,
jos vaikka kaivoon täytyy myöhemmin laittaa
sähköjohto tai vaikka otsonaattori.


Antaa nyt talven tehdä työnsä, keväällä sitten tuodaan paikalle multaa ja tehdään sen avulla lopullinen siistiminen ja sitten on aika uuden sammalikon ja valkoapilan kylvölle. Vuoden päästä näistä sotkuista ei näy jälkeäkään. 


Kaikesta huolimatta, oikein mukavaa viikonloppua sulle sinne!!

perjantai 21. lokakuuta 2016

Juomavesikaivon tekoa.


Toinen vesikaivo tarvitsi teettää.

Teetätin ensimmäisen kaivon 20 vuotta sitten tälle tilalle. Silloin oli ajatus rakentaa talo pihan toiseen päähän, mutta pihan perälle se tuli kumminkin tehtyä. 
Täällä on ollut aikaisemmin vain kesävedet. Viime talven kokeilin viettää kantovesien kanssa mutta ei se ollut mukavaa, siispä nyt myös talvivedet tupaan ja nyt vettä saa ympäri vuoden kaikista 5 vesipisteestä sisällä.

Kaivon teko aloitetaan etsimällä vesisuonten risteys ja siihen sitten kairataan koereikä.



Mun maakairalla pääsee 120cm syvyyteen ja sen verran syvän reijän kairasin ja sitten tunniksi muihin hommiin ja sitten kurkkaus reikään. Noin metri vettä. Tuolla syvyydellä se on nyt noin 2kk ollut. Oli aika valmistella paikat kaivurikuskia varten.



En halunnut vesipumppua sisälle joten tein tämänlaisen "vesikaapin" talon ulkopuolelle. Se on eristetty uretaanilevyillä ja maalattu talon väriseksi ettei se loistaisi sieltä silmille.

Kaapissa on vesipumpun lisäksi vesisuodattimet, valo, pistorasiat pumpulle, vesiputken-, pumpun- ja tilan lämmittimille, paikka varasuodattimille ja liitos pihan vesipisteille, joiden vesi otetaan ennen suodattimia.
Lattia kannattaa laittaa viettämään pihalle päin.




Sitten viiva siihen missä kohti taloon tuleva sähkökaapeli kulkee maan alla.
On sitten mihin kaivurikuski voi tähdätä jos haluaa talosta sähköt poikki ja itsensä hengiltä. ;D




Kaivonrenkaita tarvitaan erinäinen määrä.


Meillä vesistö on ollut jo jäässä monena aamuna.




Pumpun imuputkessa on itsesäätyvä lämmityskaapeli ja eristettä tarpeeksi.




Muutama puu piti työmaan alta kaataa.




Tässä uusi imuputki jo pumpun päässä valmiina. Vanha putki on vielä käytössä.
Uuden putken olisi voinut jättää vaikka maan päälle mutta se tulee noin 40cm syvyyteen.


Nyt on hyvä odotella hetkeä jolloin varsinainen kaivo tehdään.


Sitä odotellessa, mukavaa päivänjatkoo sulle sinne!!

torstai 20. lokakuuta 2016

Kapteeni Mustavarvas.



Hurja päällikkö kapteeni Mustavarvas.

Hän tykkää tappaa.




Kuvassa hän on juuri tappanut lempilelunsa, nuken.
Sen hän tappaa lähes päivittäin.


Siitä huolimatta... Mukavaa päivänjatkoo sulle sinne!!

Ruokailijat.

Aloitin jo eilen tirppojen ruokinnan.

Musta on mukavaa istuksia keittiön pöydän ääressä, nojata kyynärpäillä pöytään ja tiiraila tapahtumia pihassa kiikareitten läpi. Harvoin joudun tarkentamaan linssejä, koska oon valinnut enimmät ruokintapaikat silleen että keittiön pöydältä on niille suunnilleen sama matka.
Ruokintapaikkoja on pihassa 11 kipaletta, että heikoimmatkin löytää paikan missä massujaan täytellä. Syötän niille eniten silkkaa rasvaa tai sitten noita rasvamakkaroita ja palloja.


Närhen ja harakoiden jäljiltä.



Näistä tykätään syödä.



Rohkeammille.



Kaikista rohkeimmille.
Heille on kuistin reunalle lisäksi laitettu kissan/koiran pehmeetä ruokaa.
Siis sitä mitä nää kermaperseet ei yön aikana syö. Harvoin sitä on jäljellä, siitä koira pitää kyllä huolen. Eilen hämärän rajamailla käytiin koiran kanssa jahdissa ja siellä se veti ittesä niin loppuun ettei ruoka maistunut. Vasta viimeisellä kilometrillä sain se houkuteltua kyytiin.



Syöttöpaikan vierellä on tollanen vanha peltinen kello nahkahihnassa, se on roikkuut aikoinaan yhden vanhan mummon vuohen kaulassa. Talitintit ovat ottaneet tavaksi kolkuttaa tota kelloa, kiitokseks vai muuten vaan.

Lisäks ne nokkii taloa... ...ja tikarappusia.
Menin tänään ja kysyin että hittoakos niitä nokit.
Vastas vaan että tsirp tsirp.

Nyt kun välillä kävin ikkunalla kytiksellä, kävi ruokailemassa talitintit, harakat, närhet, mustarastaat ja käpytikat. Varikset, naakat ja korpit ruokailevat viellä tuossa ekassa kuvassa näkyvällä pellolla. Tai ainakin kinastelevat siellä, pihaan eivät viellä oo mun näkösälle uskaltautuneet.

Kun on oppinut missä ja mitä kukakin lintu syö, saa haluamansa linnut syömään haluamillesi paikoille. Esimerkiksi käpytikka vaatii syömäpaikakseen puun, minkä runkoa pitkin pääsee lähestymään ruokailupaikkaa, eli käytännössä täällä se on mänty. Närhi ja harakka taasen vaativat suht suoran oksan paksun rungon takaa, muuten ne ei tuu paikalle. Yleisesti pikkutirpat tarttee täällä ruokansa tarjoiltavan niin, että on verkko mihin jaloillaan tarttua, muutamat tarttuu suoraan rasvamakkaraan ja sitten on ne jotka syövät maasta muilta pudonneita murusia.

Mukavaa päivänjatkoo sulle sinne!!



tiistai 18. lokakuuta 2016

Hovimestarimme heräsi sängyssään vierasrotuisen naisen vierestä!!

(Vaikka en pidäkään siitä että ihminen laittaa sanat eläimen suuhun, niin menköön nyt tämän kerran, kunhan ei tavaksi tule.)


Järkytyksestä toivuttuaan kertoi hovimestarimme seuraavaa:


Aivan normaalisti kävin päiväunille silkkiselle tekokarvaunipeitolleni ja näinkin mukavia seikkailu- sikailu-unia. Kauniita narttukissoja riitti ja...
Herätessäni aloin tapani mukaan varovasti availla silmäluomiani ja silloin koko järkyttävä tapahtuma avautui silmieni eteen! En voinut uskoa että tällaista voi edes tapahtua.Tämä näky oli niin veret seisauttavan järkyttävä että mietin pitkään kutsunko median paikalle vai säästänkö lukijani karmaisevalta kokemukselta.


Koin kuitenkin velvollisuudekseni tuoda asia julki.




Siis katsokaa nyt!!
Pahalta haiseva kiimainen narttukoira kuorsasi kaikessa rauhassa
minun, Pekka ll:n sängyssä!!
Siis miten voi nykymaailmassa tapahtua näin. Eletäänhän jo kumminkin vuotta 2016 jälkeen kristuksen syntymän!! Eihän tässä kohta mahdu kylkeänsä kääntämään jos kaikki lahovikaiset nartut lasketaan irti toiselta tilaa viemään. Onneksi ei sentään tyynyjäni ollut ominut.
Lukijan järkytyksen pienentämiseksi on tunkeutujan naama sutattu.





Tästä toipumiseen menee varmasti ainakin viikko.
Tai jos oikein hyvin valmistettua jyrsijää kermakastikkeessa saa niin sitten selvinnen kahdessa kuukau... päivässä.
Voi tätä järkytystä, voin vieläkin pahoin. Lähteekö tuo koiran haju minusta koskaan.
On sitä surua ja murhetta taas kaadettu ämpärikaupalla kissan niskaan.




Kaikesta huolimatta; mukavaa päivänjatkoo sulle sinne!!




sunnuntai 16. lokakuuta 2016

Valoa pimeydessä.

Mä asun niin korvessa että lähimpiin katuvaloihin on matkaa reilu 7 kilometriä. Komeasti näkyy tähdet ja revontulet täällä ku on pilvetön yötaivas.

Pihassa on ollut kaksi tolppavaloa, sellaisia "käpy"valaisimia ja pari valaisinta eri rakennusten seinissä. Niihin olen jo parisen vuotta sitten vaihtannu LED-polttimot. Täällä maalla on nyt kaikissa valasimissa LED-polttimot, paitsi löylyhuoneessa ei ole.

Valoteho näissä LED-polttimoissa on yhtä hyvä kuin vanhoissa hehkulampuissa ja värikin on jo hyvä, lämmin valkoinen. Yksi haittapuoli näissä kuitenkin on. Sähköä kuluu vain 1/7 osa siitä mitä ennen kului.

Oikein hymyilyttää.

Nyt kuitenkin olen jokaisesta tilistä ostanut yhden LED-tunnistinvalonheittimen, pihaa valaisemaan. 10w on oikein hyvä teho. Jos kirkkaamman laittaa niin sitten ympäristön näkee huonommin.

Tehokkaammat sopii rakennuksille tai autohalliin.

Nyt on koko piha sitten valaistu. 60w kuluu tehoa jos kaiki pihavalaisimet ovat yhtäaikaa päällä. Nämä valot syttyy automaattisesti kun niiden valvonta-alueelle tulee liikehdintää ja sammuu kun säädetty aika kuluu umpeen.

Automaattisesti täällä syttyy ja sammuu itsekseen valot myös kun menee puuliiteriin, konevajaan tai tulee talon eteiseen. Siis nyt laitettujen pihavalojen lisäksi.

Viimeinen tunnistevalasin, taas vain 10w tehoinen, tuli päivällä laitettua kuistille:




Tykkään!

Mukavaa päivänjatkoa sullekin sinne!!

perjantai 14. lokakuuta 2016

Hajautettu kaappijuopous.

Hajautetusta kaappijuoppoudesta olenkin kirjoittanut jo aikaisemmin mutta koska aihe on aina mielenkiintoinen, niin näpyttelenpä siitä taas uuden version.
Hajautettu kaappijuoppous antaa vinkkejä siitä kuinka vetää hanurit harteille niin, että elinkumppani ei sitä ainakaan aluksi havaitse. Tärkeintä on pysytellä kaveristaan ainakin kahden-, kolmen metrin päässä hajuhaittojen välttämiseksi.

Homma lähtee niin, että sen yhden perjantaipullon sijaan hankkiikin vaikka nyt neljä pulloa sitä pirun sikiöiden kusta, eli alkoholia ja tämä hankinta on tehtävä jo alkuviikosta, että ehtii rauhassa keksiä ja piilotella pullot hyviin paikkoihin.  Sellaisiin joissa ihminen asuinpaikassaan luonnollisesti käy.

Ensimmäinen puteli piilotetaan vessaan, siellä kun voi käydä illan mittaan useammankin kerran. Tärkeää on se, ettei liikaa ahnehdi juomaan ja silloin paljastuu koko juopottelu ja siitä salajuopottelusta saatava hyvän olon tunne, kun ei jääkkään kiinni ja jos jääkin kiinni niin paljastuu vain yksi pulloista ja loput kolme on viellä piiloissaan, mutta tämä edellyttää taasen sitä että loppuilta täytyy sitten ottaa varman päälle ja käydä muilla pulloilla harvemmin ja hörpittävä on ohuempia siivuja koska jos nyit viinaa kitusiisi entiseen malliin, jäät taatusti kiinni ja siitä ei hyvää seuraa.

Toinen pullo piilotetaan tiskiallaskaappiin. Roskaa roska-astiaan viedessä ehtii siivut kiskaista hyvinkin ja mukava tunne alkaa levitä kehoon. Viinan kanssa läträtessä tulee olla erityisen varovainen ettei vaan juo liikaa ja ala tyhmäilemään, koska viina on viisasten juoma ja tällainen tavallinen tallaaja, jollainen minäkin olen, kun juo hiukkasenkin liikaa viinaa niin muisti pätkii ja sitten aamutuimaan kun herää niin järkytyksekseen alkaa muistaa pieniä pätkiä sieltä täältä eilisestä eikä voi olla varma että tapahtuiko näin oikeasti vai oliko se sittenkin unta. Omatunto soimaa niin että meinaa järjen viedä, että uskaltaako tästä enää poistua kodistaan kun teot mitkä tuli humalapäissään tehtyä hävettää niin että parempi olisi jos maa halkeaisi ja minut sinne rotkoon nielaisisi.

Kolmas puteli jemmataan sinne, missä vapaa-aikaa tulee eniten vietettyä. Siellä viinaa ryystettäessä on oltava kaikista varovaisin ettei vaan kisko liian leveitä siivuja lasisen laulukirjan kätköistä eikä pidä liian nopeaan tahtiin sitä viinaa ryystää, koska tämän laisessa tilanteessa saattaa tulla otettua huomaamatta liikaa ja sitten jää varmasti kiinni, ainakin jos alkaa tapojensa vastaisesti jotain puuhailemaan tai vaikkapa, kamalaa, alkaa lauleskelemaan typeriä ralleja jotka jostain aivojen syövereistä mieleen juolahtaa.

Viimeinen pulloista tyrkätään sänkyyn tyynyn alle. Saa sitten vielä juuri ennen nukkumaan menoaan ryystettyä siivut ja sen päälle maistuukin uni todella hyvin, ellei sitten ala liiallinen naukkailu oksettamaan. Sitten voi posliinijumalan ääressä kumartelun päälle huuhtoa oksennuksen maun suustaan reilulla suullisella hörpättyä viinaa. Tyynyn alle jemmaamisessa on sekin hyvä puoli, että kun herää mielettömään kankkuseen niin voi ohuen ohuita siivuja harvakseen vetelemällä siirtää krapulan kauemmas tai jos malttaa ryystämisen jättää siihen kun kankkunen helpottaa niin ei mene koko päivä pelastusarmeijalle.

Hienointa ja rohkeinta on kuitenkin se, että jättää alkoholijuomat ostamatta.
Hetken raittiina ollessaan huomaa kuinka hörppäillyt ihminen haisee kauas ja kamalalle. Itse sitä löyhkää ei huomaa mutta kaikki alle kahden metrin etäisyydelle eksyneet sen katkun kyllä huomaa. Hyi hitto!!
Elämäkin maistuu päivä päivältä paremmalta ja jos sitä viinaa tuli kaadettua kurkkuunsa kipujen lamaannuttamaksi niin siihenkin on vaihtoehto, kipulääkkeet, enkä nyt tarkoita ilman reseptiä saatavia kivunlievittäjiä vaan ihan lääkärin kirjoittamalla reseptillä saatavia tai sitten jos kivut ovat sietämättömiä niin oikean kipulääkärin kirjoittamalla ressulla saatavia, juuri niitä mitä minä joudun kipujeni takia popsimaan.
Onnittelut kaikille jotka pystyvät tai ovat jo pystyneet lopettamaan juopottelun!!


Mukavaa päivänjatkoa sullekin sinne!!

keskiviikko 12. lokakuuta 2016

Kissa.

On se kumma juttu kun noita kissoja alkaa kuvaamaan niin heti niitten tarttee lopetella puuhastelut. Nytkin Maisa lämmitteli yksiössään ja leikki palloilla ja hiirellä ja heti kun aloin kuvaamaan niin eikös tää samantien lopeta ja hyppää mun petiin.

Mukava kissa Maisa on, pieni kun mikäkin, pikkuvelipoikaansa kuus kiloo köykäsempi. :DD


Mukavaa päiväjjatkoo sullekkii sinne!!

maanantai 10. lokakuuta 2016

Ovikello kissoille.

Näille tappajakissoille ei voi kissanluukkua laittaa, nehän tois yöllä kaikki tappamansa jänikset, rotat ja muut jyrsijät sisälle. Nii ja kaikki kaverinsa tietty syöpöttelemään. Tällassen estät kun teet kissoille oman ovikellon!!





Mukavaa päivänjatkoo sullekkii sinne!!


lauantai 8. lokakuuta 2016

Bileet.

Poika tuli viikonlopuksi viiden upseerikaverinsa kanssa viettämään viikonloppua tänne maalle.

Meikä tietty pakenin kaupunkiin siksi ajaksi.

Olivat juhlineet ja viettäneet aikaa kaikenlaista puuhaillen. Tässä porukassa on hyvää mm. se, että heidän jäljiltään paikat ovat siistimmässä kunnossa kuin silloin kun olivat tulleet. Todella mukavaa oli kuulemma ollut. Mulle oli ruokia jätetty j-kaappiin, samoin alkoholittomia juomia.

Yhtä asiaa en vaan tajunnut. Mihin tarkoitukseen oli hankittu sukkahousuja, 3kpl paketti, mikä löytyi keittiöstä.
Mietin että tuskin he pankkiryöstöä nyt olivat suunnitelleet. Pari päivää pähkäilin asiaa ja sitten ei auttannu kuin soittaa ja kysyä.

Tarkoitus oli ollut sellainen, että sukkahousujen teräosiin tipautetaan tennispallot, vedetään sukkahousut pään yli ja tennispalloja päällä heilutellen koetetaan saada tyhjiä kaljatölkkejä nurin.

Aikamoisia velikultia!

Mukavaa päivänjatkoo sulle sinne!!