sunnuntai 20. marraskuuta 2016

Sunnuntai...

... sen koetan pitää aina huilipäivänä, nykyään.

Sisälle kuuluu vienosti kun sade rummuttaa terassin muovikattoon. Kaminassa palaa vanhaa puuta, niissä on niin ohkaset vuosirenkaat että on vaikeaa laskea puun ikää ennen sen kaatoa. Keloa tämä on, ties kuinka monta sataa vuotta vanhaa.
Tuhkat kerään tarkasti talteen, sillä lannoitan tuhkalla kaiken kasvavan täällä, enkä enää paskalla niinkuin ennenmuinoin ja sato on taattu!

Elikot lähtivät ulos ½7 aikaan. Koira kävi vaan tarpeillaan ja livahti kiireesti takas sisään. Kissat soittelivat kolmesti ovikelloaan, mutta kun menin heille ovea avaamaan niin istua kököttivät vaan ikkunalaudalla. Sanoin niille että soittakaa sitä kelloanne sitten vasta kun tuutte oikeesti sisälle.

"Lehmänkellon" soittomysteeri selvivi jo aikaa sitten: Tirpat tulivat sen nahkahihnalle jonottamaan syöntivuoroaan ja sitten kun ponkaisivat siitä liikkeelle niin kello heilahti ja siitä se sointi.

Marina-Maisa marisi ittensä ulos. Huomasin kuinka kuistin valo syttyi ja juuri kun olin ponkaisemassa hetekaltain ylös, soitti Maisa kelloa. Oli taas aivan litsimärkä. Nämä kisat eivät vesisateesta piittaa. Sain sitten puhtaisiin lakanoihin kissan kuratassujen jäljet. En viitsinyt Maisaa alkaa pyyhkeellä kuivaamaan vaan silittelin sen kuivaksi. Nyt se nuolee turkkiaan yksiössään, kaminan kuumotuksen likellä.

Tänään köröttelen Lahteen, pojalla on tänään synttärit ja huomisen hoidan pikkumiestä, heillä kun on jokin tapahtuma koululla ja sen takia koulupäivä alkaa vasta 18:30. On se vaan mahtavaa olla iskä ja pappa!!
Täällä ei ole mitään varastamisen arvoista ja valvontakamerat kyllä kuvaavat tunkeutujat.


Vaimo ja äiti taas kiittävät kun laittelen ittestäni komeita kuvia tänne näytille.



Tässä Vaimon reggaepipo päässä esitän itteäni vanhana isäntänä.


Tavallista enempi syntyy kirjoitusvirheitä. Näppis on hieman eri kohdassa kuin edellisessä koneessani ja näppäimen painamiseen tarvitsee hitusen enempi voimaa.


Tässä taasen kuva aiheesta että mikä on ilme kun pieru tuleekin pihalle varren kanssa...

Näistäkin huolimatta, mukavaa päivänjatkoo sulle sinne. 
Mene ulos, siellä on ilma puhdasta ja hapekasta sateen jäljiltä.