sunnuntai 27. marraskuuta 2016

Eilen...




...pidin elokuvapäivän.

Tai no ajelin mä siinnä leffojen tau'olla lumihommat pois pihasta.
Kuusi leffaa ehdin katsella, lyhin oli 1½ tuntinen ja pisin neljättä tuntia. Iltasella yöpuulle mennessä sen sitten huomasi että on hartiat aivan tulessa, mutta noin nopeasti tulleen jumin saa kohtalaisen helposti poistettua.

Aamusella Pekka tuli sitten herättämään mut puoli kuu... puoli seitsemältä. On alkannu ottamaan tavaksi tinkiä puolisen tuntia yö-unestaan, vähintään. Huomaan monesti sen kun se istuu mun petissä ja kyttää kelloa.
Se on silleen että jos Milla huomaa mun heränneen niin se pomppaa ylös ja herättää kaikki muut tässä torpassa nukkuneet. Sitten ei auta muu kuin ponkaista ylös ja availla ulko-ovet elikoille ja siinä samassa hoidella itsekkin aamutoimet sekä pierujen tuulettelut pihalle.
Nämä kissat kun eivät täällä maalla ollessaan käytä sisähuussia kuin hätätapauksessa. Hyvä jos kerran kaksi kuukaudessa.

Ostan välillä ("punaista") maitoa raksujen kanssa hörpättäväksi vaikka sitä ei oikeen suositella mun käyttävän kun se laittaa tuon kaasuntuotantolaitoksen toimintaan ja kun sitten kaatelen reilut ½ litraa siitä elukoillekkin niin täällä on sitten seuraavana aamuna niin paksuna ilma että puukolla sitä tarttee pieniksi laitella että mahtuu paskankatku leijjumaan ulos ovista ja ikkunoista. Hyi hitto!
Millan ja Pekan olen opettannu syömään lisäksi voita ja jäätelöä, on tullut kummallekin hiukkasen läskintynkää luitten ja lihasten päälle. Molemmat kun ovat olleet sellassia ruikku-kukkoja. Niinku isäntänsä, kukkakepin varjo, kuivan kesän orava, hoikka-poika hollolasta ja mitä kaikkea viellä...

Pekka on ilmeisesti taas kuorsaillut selällään niin että kuola on valunut noroina suupielistä. Aamusella kun se koetti kiittää mua oven avaamisesta niin ei kuulunnut muuta kuin kraak, kraak. Suu sillä yhtä kuiva kuin mulla aamusella. Kraakkuvaris, hauskan kuullosta ja ennenkaikkea näköistä kun näkee Pekan ilmeen kun sen oli tarkotus pikkukissan äänellä sanoa vaan miu niin suusta tuleekin se KRAAK, mutta minkäs sille voi.

Tänään oli taasen polttopuiden siirtelyä. Nostelin valmiiksi ladatut polttopuukassit kottareihin ja tyrkin ne sisälle ja sisällä tyhjäsin puut puulootaan ja sitten kärry toiseen suuntaan ja kassien lataus taasen valmiiksi. On sitten tarpeen tullen mistä napata nopsasti polttopuuta matkaan. Kohta varmaan tarvitsee laittaa kottikärry talvilevolle ja kaivella ahkio jostain kätköistä käyttöön. Ahkiolla saa kaiken kiskottua tupaan saakka, kottikärryllä vain eteiseen.

Sieltä löytyy polttopuitten seasta nyt hyvää lautaa lintupönttöjen aihioiksi. Niihin kun en oikein uutta puuta viitsi laittaa kun en pöntöistä koskaan rahaa ota, teen ne "jätepuusta" mitä nyt aina jostain saa. Nämä nykyiset on anoppivainaan neljäkymmentä vuotta säästämiä kelolaudan jämiä. No, tänä vuonna saa jotkut hienoja pesiä linnuille pihapiiriinsä. Aina ne eivät ole kauniita mutta hyvin niissä viihdytään.

Persetti kun Pekka on nyt ottanut tavaksi nuolla mun s-pyörätuolista pöllimäänsä lammasturkkia. Ei siinä muuten mitään haittaa ole paitsi se että jos sinne kissan mahaan menee liikkaa sitä karvaa niin Pekka ei saa sitä paskottua pihalle ittestään ja sitten se tulee mun luokse valittaan ja mun tarvittee se käsin kiskoa ulos sieltä suolen mutkasta. Kaikkea sitä pääsee tekemään kun on elättejä nurkissa. :DDD

Tänään olen sisähommissa viihtynny. Tuonne pakkastuuleen en viitsi lähteä itseäni palelluttamaan, tai jos totta puhun niin sormet mulla jäätyy ensimmäisenä ja sitten on tultava sisälle niitä lämmittelemään, joten sisä(leikki)päivä tänään!!

Tästäkin huolimatta, mukavaa päivänjatkoa sulle sinne!!