sunnuntai 30. huhtikuuta 2017

Hauskaa...

...vapun aattoa teille kaikille!!

Muistakaahan ryypiskellä maltilla ja olla muutenkin varovaisia.

tiistai 25. huhtikuuta 2017

Päivän puuhat.


Aamupäivällä sain hieman puuhailtua pihassa.

Ensin keräilin taas risuja, käpyjä ja muuta ryönää puoli kärryllistä. Vainajia löysin kaksi, ne heivasin tapani mukaan jokeen kalan ruuaksi, ainakin toivon niin, mutta onhan niitä muitakin raadonsyöjiä.

Jää oli taasen vapauttanut pihdeistään irtainta, tällä kertaa, viimisimpänä, pölkkyjä.
Niitä oli seitsemän kappaletta viellä jäljellä. Laitimmaiset olivat jo sen verran irronneet että ne sain potkimalla irti, muissa jouduin käyttämään voimakeinoja. Neljä niistä jaksoin siirtää kokkopaikalle, loput kolme joskus sitten kun kuntoa piisaa. Pölkyt ovat 50-60 senttiä halkaisijoiltaan.


Hiilikasa on viellä jäljellä viime juhannuselta. Kunnon kokkoon laitetaan sydämeksi aina vuoden- kaksi kastumassa ollutta puuta. Silloin kokko palaa ainakin hiilloksena aamuun asti. Itse laitan märkää noin kolmanneksen kokon puumäärästä ja aina päällimmäiseksi juuri kaadettua, yleensä pajua, leppää, raitaa ja mitä niitä muita nyt onkaan. 😀



Pölkyt on helppo kierittää tähän kärryyn aisaa pitkin.
Tein tämän kärryn alunpitäen mopoon peräkärryksi ja sitten kun sitä ei enää siinä hommassa tarvittu, niin muunsin sen käsikäyttöiseksi.



5-10 senttiä oli viellä jäätä pitämässä pölkkyjä kiinni, mutta kun rautakangen pään änkesi pölkyn alle ja maan ja kangen väliin laittoi rotia, niin senkun vaan tallasi kangen päälle niin johan irtosi!!

Tuosta hommasta väsähdin niin, että olen jo kolmatta tuntia selkäni varassa hetekallani huilimassa eikä musta taida tänään enää olla pihahommiin lähtijäksi, mutta onhan täällä sisällä mukavaa köllötellä. Näpytellä konetta, lukea, myös kirjaa ja katsella elokuvia. Eri ihmisten kanssa on tänään mennyt parisen tuntia puhelimessa höpötellen.



Stairway to heaven, tikkaat taivaaseen.
Kaivon ympäristössä piisaa viellä siistimistä. Tarvitsee viellä tuoda ainakin kuorma, viitisen kuutiota hiekkaa ja sitten päälimmäiseksi hyvää multaa ja sitten vaan piharatamon, apilan ja timotein siementä sekä sammalta piimään ja veteen sekoitettuna kaiken päälle ja sitten viellä sentti multaa niin jo kohta alkaa vihertää.



Linnunpesä sähkökeskuksen päällä.
Oikeasti tuo oli kaivotyömaan alta kaadetussa kuusessa ja siitä siirsin sen tuohon. Tulevat siihen sitten linnut pesimään tai rakentavat kokonaan uuden. Kaadetun kuusen tilalle toin pikkukuusen kasvamaan.

Tuosta tulikin mieleen että kun vein laavulle yhteen kuuseen viisarittoman kellon katseltavaksi niille, jotka aikaa kysyvät, niin sen kellon sisään teki pikkulintu viime kesänä pesän!!
Laavulla on ajan kyselijöille toinenkin kello. Se näyttää viisareillaan aina aikaa, varttia vaille kahdeksaa. 😂



Vaimo parkkeeraa aina luutansa tähän, pääsiäisen jälkeen. 😆
Siinä se sitten saa odotella seuraavaa käyttöä vajaan vuoden verran.
Kohta tulee kuset housuun kun alati joutuu naurattamaan lukijoitansa. ;DDD
Oikeasti tuolla luudalla ripsitään hämähäkkien seitit rakennusten seiniltä ja räystäiden alta.



Laavulla piisaa poltettavaa, tässä noin kolmasosa näytillä.
Kasa on noin pari metriä kanttiinsa.



Kissanpaskat ja puun tuhka otetaan meillä tarkasti talteen.
Varsinkin tuhka on parasta lannoitetta mitä maapallo voi meille tarjota. Sen avulla satomäärät suurenevat selvästi. Periaatteessa puun tuhkaa ei voi antaa kasveille liikaa, ellei sitten kärrykaupalla kippaa sitä kasvin juurelle niin, että kasvi täysin katoaa sen alle. Ei se paljoa perunaankaan rupea tee.

Paskaa, eniten kanojen, meillä annetaan vain veteen liuotettuna ja korkeintaan kahden viikon välein. Siinä välissä täytyy ainakin sataa kunnolla tai sitten kastellaan kannusta tai letkusta. Kourallinen, pari paskaa liuotetaan kaksi vrk kastelukannulliseen vettä ja vesi sekoitetaan hyvin juuri ennen kastelua. Mukillinen/kasvi. Kissanpaskat meillä käytetään kompostissa, toimintaa parantamaan ja kyllä tulee parissa vuodessa niin hyvää mustaa multaa että!!



Näistäkin huolimatta, mukavaa päivänjatkoa sulle sinne!!



lauantai 22. huhtikuuta 2017

Vanhempia kuvia etsiessä.


Tuntikaupalla selasin massamuistia etsiäkseni sieltä joskus ammoisina aikoina skannaamiani paperikuvia ja sain kahlattua yhden prosentin verran niistä.
Olen 10-vuotiaasta kuvannut paljon, sain silloin ensimmäisen oman kameran. Pidän kuvaamisesta, mutta en kuvattavana olemisesta.

Nyt sitten tuoreampia kuvia näytillä.


Pidän tästä ikkunataulusta eniten, se roikkuu sänkyni viereisessä ikkunassa.



Siskokset, eri pentueista.



Pekka hoitotätinä.



Iltapalalla, seitsemän kissaa.



Tytöt odottavat iltakellon soimista.
Silloin saa iltaruuan.



Millaa on hauska seurata silloin, kun se seuraa turkillaan etenevää öttiäistä.



Jälkiä kuistilla.



Mai-sa, heti pois sieltä!!



Pekalla pituutta piisaa.



Lehtikorissa/laatikossa on meillä ollut aina paikka kissojen nukkumisessa.



Viidakon vaarallinen kissapeto vaanimassa saalistaan.



Suuri Päällikkö Kapteeni Mustavarvas päivä-unillaan.



Janon sammutusta.



Kuinka pyydystää kissa.
Laita laatikko lattialle ja odota...



Pekka on kärttyisä, kun ei ole päässyt ajoissa nukkumaan.



Näppäinlukko.



Tilhet pihlajassa.



Niin muodikkaana että!!



torstai 20. huhtikuuta 2017

Aamusella.



Olen paremmassa kunnossa.

Koira ei eilen illalla rauhoittunut nukkumaan laisinkaan, komentelemisestani huolimatta, joten tulin tänne alakertaan nukkumaan. Olen yöpynyt nyt yläkerrassa, että edes samassa kerroksessa ja huoneessa nukkuisimme nyt, kun Vaimo on täällä 12 pv. lomallaan.
Jostain syystä saan aina yläkerrassa paremmat unet.

Heräsin 5:15, mutta teeskentelin nukkuvani viellä, että muka unissani olisin vaihtanut asentoa kyljeltä selälleni, mutta se ei Maisaan uponnut. Se oli heti tikkana päälläni ja maukui ulospääsyä. Alkoihan se aurinko jo rymistellä horisontissa näkyville. Äännähdin e-ei:n eikä ensimmäinen taaskaan auttanut, kaksi kertaa piti se uusia, ennenkuin Maisa suostui viellä unille. Koetti se Vaimoakin herätellä, mutta se kuorsasi siihen tahtiin että "astiat kilisivät kaapissa." Ollaan kovia kuorsaamaan kumpikin.

Sain aikalailla rauhassa tuumailla maailman menoa puolisen tuntia, kunnes Pekka aloitti kinuamisen. Se yrittää naukaista hiljaa, mutta raakkuu kuin varis, parka, näin aamusta, kun ei viellä ole saannut ääntänsä auki. Ihan on kuin miespuolinen palvelijansa. Kuitenkin kun viiden minuutin päästä aurinko kurkkasi horisontin takaa ja linnut aloittivat kuorolaulunsa, alkoivat kissat olla levottomia.

Tulivat sänkyyni vuorotellen, ensin Maisa. Sitä rapsuttelin pääkopasta ja silittelin selkää pitkin pitäen sen näin aloillaan ja kehräystä vaille hiljaisena. Pekka taasen tuli jo kehräten toiseen kainalooni ja hetken kissoja siliteltyäni nousi koira ja alkoi sen röhkintänsä. Se haluaisi kovasti olla samanlainen kuin kissat, on halunnut koko ikänsä, ja kun se ei osaa kehrätä niin se sen sijaan röhkii.

Ojensin kättäni sitäkin kohti, mutta se oli liikkumatta kuin jokin sfinskipatsas.
Kuudelta sitten otin Maisan kädelleni, nousin istumaan ja näytin sille kelloradiosta ajan, että kuudelta vasta alatte vaatia ulospääsyä, ei sitä aikaisemmin. Saas nähdä kuinka huomisaamuna sitten käy.


Niin, olen paremmassa kunnossa.
Kun on ikänsä ollut sokeri/karkki/pullanälkäinen, niin on ollut kovin vaikeaa pysyä niitä vailla. Menin lähes pakotettuna taasen labraan kokeisiin ja tulos oli että liikaa on. Nyt olen likimain kuukauden ollut lähes täysin vailla sokeria ja suolisto on muuttanut bakteerikantaa. Sen on kyllä huomannut hyvin siitä että perse on laulanut pitkiä sointuja ja jos toinen kerran haluaa laulaa niin antaa sitten laulaa sydämensä kyllyydestä!

Totuttelen viellä stevialla ja xylitolilla makeutettuihin tuotteisiin. Saisivat muutkin alkaa niitä enempi käyttämään, nuo perus sokerittomat suuhunpantavat kun maistuvat järjettömän pahoille.

Näistäkin huolimatta, mukavaa päivänjatkoa sulle sinne!!

sunnuntai 16. huhtikuuta 2017

Pajunkatit...



...ja muitakin.

Kuvat saat isommiksi kun klikkaat niitä...

Maisa-Maisukka on ojennellut itseään pahvilaatikossa niin, 
että laitojen liimaukset ovat pettäneet.



Ei enää tehdä niin vahvoja liitoksia kuin ennen.
Muuten laatikko on kyllä riittävän vahva, 
täytynee korjata liitokset rautalangalla.



Pekka paska kurajalka tuli taas reissultaan, valkoiset anturat aivan kurassa.
Sillä on luultavasti nainen jossain, kun sen reissut kestävät niin pitkään.



Tässä pajunkissoja, joita katit mielellään kiskovat irti hampaillaan.



Tassujen pesua voi nyt jatkaa, kun sai papan häädettyä kauemmas.



Paska-Pappa ja Irvikissa.
Tuo on se vanha ukkeli, joka aina tulee eteen
kun koetan katsoa itseäni peilistä.


Näistäkin huolimatta, mukavaa päivänjatkoa sulle sinne!!






torstai 13. huhtikuuta 2017

Harava kipeäselkäisille.

Kipeätkin ihmiset haluavat joskus hoitaa pihaansa.

Mulla haravointi tekee selälle erityisen kipeetä, niinpä olen joutunut keksimään erinäisiä keinoja siihen, kuinka pihaa saan siistittyä.

Ensimmäinen keino on haravoida haravalla hieman erilailla kuin perinteisesti: Seiso suorassa haravan varresta kiinni pitäen. Toinen käsi varren yläpäässä ja toinen hiukan puolivälin yläpuolella, kuinka nyt käsi luontevasti siihen asettuu. 
Sitten vaan alat haravoimaan itsestäsi taaksepäin.
Siitä sitten huiskit menemään jalan vierestä ja aina välillä vaihdat haravan itsesi toiselle puolelle.


Jos tämäkään ei luonnistu, niin sitten mulla on vielä kaksi vaihtoehtoa: Keräävä ruohonleikkuri! Joko perässä käveltävä tai päältä ajettava. Kyllä mua kuule varttihulluna alkuunsa pidettiin kun keväällä ajelin ruohonleikkurilla pitkin pihaa, eikä vihreätä ollut näkyvissä muualla kuin henkeseleissä. Mutta kun muutamalle ihmiselle kerroin ajelun syyn, niin yllättäen alkoi naapurustostakin kuulua ruohonleikkurin ääntä keväisin.


Kuvassa kärri mihin kerään risuja, käpyjä ja muuta ryönää noukkijalla,
 mikä on kuvassa  poikittain valkoisen laatikon päällä.
Valkoiseen laatikkoon kerään kissojen mulle tuomat, tapetut jyrsijät,
jotka saavat sitten viimeisen leposijan pihan vieressä kulkevasta joesta.
Uskon, että kyllä kalat moiset herkkupalat jossin vaiheessa syövät.


Sen varmaan jo tiesitkin,että syksyn lehdet on helppo kerätä myös tätä konstia käyttäen ja lehtisilppu kannattaa kipata joko kasvimaalle mullan sekaan sekoitettavaksi tai pensaiden alle lisäravinteita antamaan.

Että tällaista tänään, mukavaa päivänjatkoa sulle sinne!!






sunnuntai 9. huhtikuuta 2017

Pieleen menneitä.



Aina ei mulla hommat suju niin kuin ajattelen.

Vanha hitsauskoneen kotelo.



Mikroaaltouuni purkuvaiheessa...



...ja siitä irroitetut osat.



Tässä se tärkein, hitsaussaumat kulmahiomakoneella avattuna ja tarvittavissamäärin purettuna.



Päätin kerrankin ottaa ihan joka vaiheesta kuvia, että sitten joku toinenkin innostuisi näin helpon tehtävän tekemään.
Musta kaapeli on se jolla sähkö siirretään hitsauskärkiin.



Osoitan sormella kohtaa josta muuntajan rungon hitsasin takaisin kokoon.

Siitä se sitten menikin pieleen.
Vaikka kuinka varovasti hitsasin muuntajan kasaan, kävi siinä niin että muuntajan käämi sai liikaa lämpöä ja eristeenä oleva lakka pääsi jostain kohdasta sulamaan ja kun testasin vehjettä niin sulake paloi ja se oli sitten siinä sen laitteen osalta.
Marikuunasin sen pois elämästäni. 


Kun jo aamulla on tunne, ettei kannata ainakaan auton kanssa viettää laatuaikaa, niin ei sitä tunnetta vastaan kannattaisi toimia. Tässä "turhaan" aikaa vienneitä töitä:

Auton alkuperäinen radio ei pitänyt kanavia muistissa, ostin uuden. Siinä toimi kaikki muu paitsi radio. Ostin kirpputorilta kolmella eurolla käytetyn, 
se toimii.
Auto lähtee hyvin käyntiin mutta sammuu muutaman sekunnin kuluttua. Tarkastin ja putsasin kaikki sähköosat, ei vaikutusta. Irroitin tyhjäkäyntimoottorin, purin sen, pesin, kokosin ja testasin että se toimii, ei vaikutusta. Sama homma ilmansäätömoottorin kanssa, ei vaikutusta.

Kolme päivää noihin kului aikaa ja sitten löysin vian. Alipaineletku irronnut yhdestä liitoksesta, siis sellainen musta, pikkurillin paksuinen, piilossa katseilta. 
Nyt toimii.

Auto lienee nyt sisältä pesua vaille valmis. Ulkoapäin viellä puran auton keulan ja sitten pääsen purkamaan viimeisetkin viritykset. Korin kanssa on viellä joitakin toitä tehtävä.

Onhan sen parissa aikaa mennyt mutta kun ei ole varaa hankkia uutta tai uudempaa, niin tuonlaisiin töihin sitä joutuu. Autolla on ajettu vasta 170 000 kilometriä. Bensalla käyvä moottori ja automaattivaihteisto, jo alunperin tehtaalla inva-autoksi tehty.

Muuten on mennyt mitä mainioimmin. Jään vangitsemia olen saanut paljon irti ja näin ollen paikkoja pihalla siistittyä. Piha täytyy aina olla paraatikunnossa eikä romuläjät saa vallata paikkoja kuin tilapäisesti ja silloinkin tielläkulkijoilta piilossa.

Olen meillä se natsi, joka vaatii ja vahtii että jätteet kierrätetään kunnolla. Se ei suurta vaivaa vaadi. Meiltä ei kaatopaikkajätteeseen mene kuin kissanruokapussit ja tyhjät lääkeliuskat.


Noistakin huolimatta, mukavaa päivänjatkoa sulle sinne!!





perjantai 7. huhtikuuta 2017

Pakkasella...


...on meillä tapana antaa lumikylpyjä matoille ja petivaatteille.

Viikko sitten tuo Vaimo hihkaisi mulle että; tus kattoon mitä Pekka on ny keksinny.
Meikä ponkasi pedistään kuin raketti ikkunalle. Kuvat tuli nyt väärään järjestykseen mutta asia selviää silti.

Pekka-poika oli mennyt makuupussilleen päiväunille.



Siellä se äijä tempoo uniaan ihan tyynenä!!



Vai onko sittenkin kysymys jostain ihan muusta!!??



Lintuja se kyttää!!
Ylempänä kuvassa mustarastas.


Milla makaa aivan surkeana kun on sängystä petivaatteet viety.



Maisa on ovelana kaapannut mun sängyn kokonaan itselleen.



Ihaninta on kuitenkin päästä taas omaan, eläinten, Vaimon petiin unille.


Näistäkin huolimatta, mukavaa päivänjatkoa sulle sinne!!









torstai 6. huhtikuuta 2017

Ei mitään...



...ei kertakaikkiaan yhtään mitään ole täällä tapahtunut.

Tai no on sitä tavallista. Joka päivä käyn kierroksen pihassa ja potkin tai nyin jään pidättämiä tavaroita ja juttuja irti. Kohta taas näyttää pihalla siistiltä kun romut on viety pois. Eniten on häirinnyt mersun viereen kippaamani viiminen peräkärryllinen toisesta kuolinpesästä viimevuodelta, kun ehdin kaiken lajitella omiin jätekasoihin ja sitten iski talvi ja kaikki jäätyi paikoilleen.

Sama homma kävi polttopuuhommassa. Koivu ja kuusipöllejä on kymmenittäin liiterin vieressä maahan ja toisiinsa kiinni jäätyneinä ja toisella sivulla on muutama tukki, joita en ehtinyt sahailemaan polttopuupituuteen.

Taas on ihan kamalan paljon risuja kerääntynyt pihaan. Isoimmat olen saanut jo keräiltyä pois, mutta sitä muutaman kymmenen sentin pituista risukkoa olen kerännyt pihasta jo kylästymiseen asti ja oikea käsi tekee välillä hommaan tau'on, kun noukkijalla kerätessä täytyy puristaa noukkijan kahvaa ja käsi kramppaa.

Eläimet ovat oleet helppoja. Mitä nyt Maisa ramppaa edestakaisin sisään ja ulos, järjestäen näin mulle pakollisia taukoja elokuvien ja ohjelmien katsonnassa. Kissat tekevät jo useamman tunnin reissuja lähitienoilla ja tulevat sitten vatsanahat piukeina haukkapalaa vornuamaan.

Jostain syystä Pekka arkajalka Suuri Päällikkö Kapteeni Mustavarvas on alkanut käymään jossain kyläilypaikassaan sisätiloissa. Uskomatonta mutta totta, se antaa siellä olevan naisen koskea itseensä!! Haisee sitten kotiin tullessaan vanhalta talolta ja miedosti hajuvedeltä.

Varikset (ensimmäistä kertaa meilläpäin), lehtokurpat, hanhet, joutsenet ja eilen sorsat ovat muuttaneet takaisin näille main.
Uutuutena vihertikka ja joku toinen tirppa jota en viellä tunnistanut koska lintukirja on jostain syystä ajelehtinut kaupunkikotiin.

Valoisuus aiheuttaa outoja. Kissanperkeleet pahukset herättävät mut jo auringon nousun aikaan ja samainen aurinko saa mut puuhastelemaan pihalla ihan liian pitkään. Täytyy varmaan kohta laitella riippumatto kuistille, että saan siinä lepäiltyä. Keinun siirsin jo eilen varastosta kuistille, niin ja lintujen juoma-altaan tietyn kannon nokkaan.

Että tässäpä näitä, mukavaa päivänjatkoa sulle sinne!!