torstai 6. huhtikuuta 2017

Ei mitään...



...ei kertakaikkiaan yhtään mitään ole täällä tapahtunut.

Tai no on sitä tavallista. Joka päivä käyn kierroksen pihassa ja potkin tai nyin jään pidättämiä tavaroita ja juttuja irti. Kohta taas näyttää pihalla siistiltä kun romut on viety pois. Eniten on häirinnyt mersun viereen kippaamani viiminen peräkärryllinen toisesta kuolinpesästä viimevuodelta, kun ehdin kaiken lajitella omiin jätekasoihin ja sitten iski talvi ja kaikki jäätyi paikoilleen.

Sama homma kävi polttopuuhommassa. Koivu ja kuusipöllejä on kymmenittäin liiterin vieressä maahan ja toisiinsa kiinni jäätyneinä ja toisella sivulla on muutama tukki, joita en ehtinyt sahailemaan polttopuupituuteen.

Taas on ihan kamalan paljon risuja kerääntynyt pihaan. Isoimmat olen saanut jo keräiltyä pois, mutta sitä muutaman kymmenen sentin pituista risukkoa olen kerännyt pihasta jo kylästymiseen asti ja oikea käsi tekee välillä hommaan tau'on, kun noukkijalla kerätessä täytyy puristaa noukkijan kahvaa ja käsi kramppaa.

Eläimet ovat oleet helppoja. Mitä nyt Maisa ramppaa edestakaisin sisään ja ulos, järjestäen näin mulle pakollisia taukoja elokuvien ja ohjelmien katsonnassa. Kissat tekevät jo useamman tunnin reissuja lähitienoilla ja tulevat sitten vatsanahat piukeina haukkapalaa vornuamaan.

Jostain syystä Pekka arkajalka Suuri Päällikkö Kapteeni Mustavarvas on alkanut käymään jossain kyläilypaikassaan sisätiloissa. Uskomatonta mutta totta, se antaa siellä olevan naisen koskea itseensä!! Haisee sitten kotiin tullessaan vanhalta talolta ja miedosti hajuvedeltä.

Varikset (ensimmäistä kertaa meilläpäin), lehtokurpat, hanhet, joutsenet ja eilen sorsat ovat muuttaneet takaisin näille main.
Uutuutena vihertikka ja joku toinen tirppa jota en viellä tunnistanut koska lintukirja on jostain syystä ajelehtinut kaupunkikotiin.

Valoisuus aiheuttaa outoja. Kissanperkeleet pahukset herättävät mut jo auringon nousun aikaan ja samainen aurinko saa mut puuhastelemaan pihalla ihan liian pitkään. Täytyy varmaan kohta laitella riippumatto kuistille, että saan siinä lepäiltyä. Keinun siirsin jo eilen varastosta kuistille, niin ja lintujen juoma-altaan tietyn kannon nokkaan.

Että tässäpä näitä, mukavaa päivänjatkoa sulle sinne!!



6 kommenttia:

  1. Huhtikuu on sellanen aika ettei oikein tiedä, onko kesäinen aurinkopäivä vai sataako räntää. Saksassa sanotaan et: April, April, der weiss nicht, was er will! Eli et huhtikuu ei oikein tiedä, mitä haluaa (siis kun puhutaan ilmoista).
    Meillä kävi naapurin villikissatyttö mouruamassa vajaan viikon ja kattini (sterilisoitu) oli onnellinen tyttökaverista. Nyt se naikkonen on jo häipyny ja kisuni nukkuu tosi masentuneena nojatuolissaan. Voi näitä rakkaussuruja!

    Meillä kukkii sekä sini-, kelta- että valkovuokot. Ja pääsiäisliljat, leskenlehdet. Raparperi nousee, samoin särkynyt sydän.

    Kohta on sielläkin lämmintä. Terveisiä!

    //Eija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan aavistuksen täälläkin kasvit jo ilmaa kurkistelee tuolla eteläseinällä.

      Poista
  2. Olen lukenut blogiasi ehkä kuukauden verran ja vanhoja postauksiasi aina silloin tällöin käyn katsomassa muutaman. Kyllä täytyy kehua, että kirjoitat hyvää ja sujuvaa suomen kieltä! Antoisaa on myös lukea arkesi kuvailua ja hauskoista projekteistasi, koska jotenkin osaat ujuttaa viksusti mukaan huumoria ja tilannekomiikkaa. Kiitos siis hyvästä blogista.

    VastaaPoista
  3. Olen samaa mieltä Anonyymin kanssa!
    Kirjoituksiasi on todella mukava ja jopa rentouttavaa lukea. Kaikki kirjoituksesi perustuvat elämän pieniin asioihin, joista voi iloita. Pidä yllä hyvää työtäsi!

    VastaaPoista

Kiitos käynnistä, jätäppä kommentti!!